Machu Picchu historia: kuka rakensi inkojen kaupungin ja mitä nimi tarkoittaa

Ei linnoitus eikä kadonnut kaupunki. Arkeologit ovat yhtä mieltä siitä, että Machu Picchu oli inkakuninkaan maaseutupalatsi, osa hänen sukunsa yksityistä tilaa. Perun kulttuuriministeriö kutsuu paikkaa virallisesti nimellä Llaqta de Machupicchu, Machu Picchun asutus.

2430 m

korkeus, satulassa kahden huipun välissä

32 592 ha

suojeltu historiallinen pyhäkkö

700+

viljelypengertä

1 542 350

kävijää vuonna 2025

Rauniot sijaitsevat Cuscon alueella, noin 75 km linnuntietä Cuscon kaupungista, korkealla Urubamban laakson yläpuolella. Myös ympäröivä pilvimetsä on suojeltu, ja siksi Machu Picchu on yksi harvoista kohteista, jotka ovat sekä kulttuuriperintöä että luontoperintöä.

Missä rauniot tarkalleen ovat ja miten reitit kulkevat, näet artikkelista missä Machu Picchu sijaitsee.

Ketšuaksi machu tarkoittaa ”vanhaa” ja picchu ”huippua”. Machu Picchu on siis ”Vanha vuori”, raunioiden takana kohoavan vuoren nimi. Postikorttien terävä huippu on Huayna Picchu, ”Nuori vuori”.

Inkat käyttivät itse luultavasti toista nimeä. Historioitsija Donato Amado Gonzales ja arkeologi Brian Bauer kävivät vuonna 2022 läpi espanjalaisen siirtomaavallan asiakirjoja ja Binghamin muistiinpanoja. Päätelmä: kaupungin nimi oli Picchu, todennäköisimmin Huayna Picchu.

• Vuoden 1568 asiakirja mainitsee Picchun kylän hallitsijan omaisuutena.
• Vuonna 1588 Vilcabamban asukkaat halusivat ”palata Huayna Picchuun”.
• Vuoden 1904 kartasto, siis ennen Binghamia, mainitsee Huayna Picchun inkakylän rauniot.

Nimi Machu Picchu vakiintui raunioille vasta Binghamin artikkelien myötä vuodesta 1911. Kukaan ei aio muuttaa sitä.

Vuosikymmenien ajan kirjoissa luki 1450. Vuosiluku perustuu espanjalaisiin kronikoihin, joiden avulla yhdysvaltalainen historioitsija John Rowe laati vuonna 1945 inkahallitsijoiden aikajanan.

Vuonna 2021 Yalen yliopiston Richard Burgerin ryhmä julkaisi tiedelehdessä Antiquity 26 radiohiiliajoitusta luista ja hampaista, jotka oli löydetty neljältä hautausmaalta raunioiden ympäriltä. Tulos: Machu Picchussa asuttiin yhtäjaksoisesti noin vuodesta 1420 vuoteen 1530, ainakin kaksikymmentä vuotta luultua aiemmin.

Kauanko itse rakentaminen kesti, ei tiedä kukaan. Usein toistettu ”5000 työmiestä 20 vuoden ajan” on vailla lähdettä. Varmaa on, että osa kaupungista jäi kesken: raunioissa on keskeneräinen temppeli.

Machu Picchu rakennettiin inkahallitsija Pachacutille (Pachacuti Inca Yupanqui), joka teki Cuscon pienestä kuningaskunnasta suurvallan. Todisteena on maakiista vuodelta 1568: sen mukaan Picchun maat kuuluivat ”Inga Yupanguille” eli Pachacutille.

Asiakirjan löytänyt Rowe piti siksi Picchua kuninkaan yksityisenä tilana eikä valtion rakennuksena. Paikkana, jossa hovi vietti aikaa, ja samalla muistomerkkinä Urubamban alalaakson valloitukselle.

Työn tekivät alamaiset mit’an avulla: inkojen veroa maksettiin työllä. Vakituiset asukkaat olivat kuninkaallisen suvun palvelijoita, eivät aatelisia.

Muita teorioita

• Pyhä keskus. Antropologi Johan Reinhard yhdistää kaupungin sijainnin pyhiin vuoriin, apuihin.
• Pyhiinvaelluskohde. Italialainen arkeoastronomi Giulio Magli näkee kaupungin pyhiinvaeltajien määränpäänä.
• Kadonnut Vilcabamba. Näin luuli Bingham. Väärin: Vilcabamba on Espíritu Pampa, kaukana lännessä.

Nykyään useimmat tutkijat yhdistävät kaksi ensimmäistä: kuninkaallinen tila, jolla oli vahva uskonnollinen tehtävä.

Machu Picchu rakennettiin paikalta louhitusta graniitista ilman laastia. Louhos on yhä keskellä raunioita. Temppelien muurit ovat täydellisesti sovitetuista lohkareista, tavalliset talot yksinkertaisempaa muurausta pienemmistä kivistä.

Suurin osa työstä on näkymättömissä. Insinööri Kenneth Wright, joka on tutkinut Machu Picchua vuodesta 1994, arvioi, että noin 60 prosenttia rakennustyöstä on maan alla: perustuksissa ja salaojituksessa. Kyse on asiantuntijan arviosta, ei mittauksesta.

129

salaojan laskuaukkoa kaupungissa

749 m

pitkä vesikanava lähteeltä

16

peräkkäistä kivilähdettä

1960 mm

sadetta vuodessa Wrightin mukaan

• Kuivamuuraus. Kivet sovitettiin toisiinsa niin tarkasti, että muurit pysyvät pystyssä ilman sideainetta.
• Salaojitus. Kaupungin alla on soraa ja kiviä, jotka johtavat lähes kahden metrin vuotuisen sademäärän pois.
• Vesikanava. Lähteestä johdettu kanava jakaa veden kivilähteisiin, ja vesi virtaa niissä yhä.
• Pengerviljely. Penkereet antoivat viljelymaata, mutta ennen kaikkea ne pitävät jyrkän rinteen paikallaan.
• Tähtitiede. Aurinkotemppelin ikkunasta osuu kesäkuun päivänseisauksen aamuvalo kallioon.

”Machu Picchu on pysynyt pystyssä viisi vuosisataa hyvän salaojituksen ansiosta”, sanoo Wright. Entä ”tanssivat kivet”, jotka maanjäristyksessä palaavat paikalleen? Kaupunki on kahden siirroksen välissä ja kuivamuurit kestävät tärinää hyvin, mutta mikään seisminen tutkimus ei ole todistanut tarinaa.

Sesonkina, kun hallitsija oli paikalla, kaupungissa asui 500 tai jopa 750 ihmistä. Muuna aikana jäi muutama sata vakituista palvelijaa. Luvut ovat arkeologien arvioita, eivät väestönlaskentaa.

Vuonna 2023 julkaistu perimätutkimus (Science Advances) tarkasteli 34 raunioiden ympärille haudattua ihmistä. Yllätys: asukkaat tulivat koko valtakunnan alueelta, rannikolta, vuoristosta ja Amazoniasta. Noin kolmasosalla oli selvät amazonialaiset juuret.

He olivat yanaconia, kuninkaallisen suvun elinikäisiä palvelijoita, ja aclloja, valittuja naisia. He tulivat yksin, eivät perheinä. Täällä he perustivat perheen ja täällä heidät haudattiin, mataliin hautoihin luoliin ja kallioiden alle.

Koska valtakunta, joka piti tilaa yllä, kaatui. Ajoitukset päättyvät noin vuoteen 1530. Tavallinen elämä loppui noin vuonna 1540, ja vuonna 1572 kaupunki oli täysin tyhjä.

• Sisällissota valtaistuimesta veljesten Huáscarin ja Atahualpan välillä.
• Espanjalaisten valloitus vuodesta 1532.
• Eurooppalaiset taudit kuten isorokko noin vuodesta 1520 lähtien. Että ne autioittivat juuri Machu Picchun, on hypoteesi ilman suoria todisteita.

Sitkeä myytti väittää, että espanjalaiset eivät tienneet Machu Picchusta. Väärin: Picchu mainitaan asiakirjoissa vuosilta 1568 ja 1588. Espanjalaiset eivät vain koskaan tuhonneet tai rakentaneet sitä uudelleen, ja siksi se on yhä pystyssä.

Yalen yliopiston amerikkalainen Hiram Bingham saapui Machu Picchulle 24. heinäkuuta 1911 ja teki paikan maailmankuuluksi. Ensimmäinen hän ei kuitenkaan ollut. Paikallinen talonpoika Melchor Arteaga vei hänet sinne yhdestä hopeasolista.

• Ylhäällä asui kaksi talonpoikaisperhettä, Richarte ja Álvarez, jotka viljelivät inkojen penkereitä. Perheiden poika näytti Binghamille rauniot.
• Vuonna 1902 paikalla oli käynyt cuscolainen viljelijä Agustín Lizárraga. Bingham löysi hänen nimensä hiilellä kirjoitettuna Kolmen ikkunan temppelin seinästä.
• Herman Göhringin kartassa vuodelta 1874 huiput on jo nimetty ”Macchu Picchu” ja ”Huaina Picchu”.

Yalen retkikunnat vuosina 1912 ja 1914 ja 1915 veivät löydöt Yhdysvaltoihin. Oikeuskiistan jälkeen Yale palautti vuosina 2011 ja 2012 kaikkiaan 46 635 esinettä ja sirpaletta. Niistä 366 arvokkainta on nähtävillä Machu Picchun museossa Casa Conchassa Cuscossa.

Nykyään Binghamin nimeä kantaa Machu Picchun luksusjuna. Pääset sen kyytiin junamatkallamme Machu Picchulle.

Useimmat temppelit ovat Pyhän aukion ympärillä kaupungin yläosassa. Niiden käyttötarkoitus on arkeologien tulkintaa, sillä inkoilla ei ollut kirjoitustaitoa. Vain Aurinkotemppeli on tutkittu perusteellisesti observatoriona.

Varo oppaiden vakiotarinoita. Että kolme ikkunaa kuvaisivat inkojen kolmea maailmaa, ei perustu mihinkään lähteeseen. Raunioissa kuljetaan aina virallisen oppaan kanssa, yksi opas kahdeksaa kävijää kohti, joten kysy rohkeasti.

Inkavaltakunnan nimi oli Tawantinsuyu, ”neljä yhdistettyä osaa”, ja sen pääkaupunki oli Cusco. Suurimmillaan valtakunta ulottui nykyisen Kolumbian eteläosista Chilen keskiosiin ja Argentiinan luoteisosaan.

Suuri laajentuminen alkoi Pachacutin aikana, perinteisen aikajanan mukaan vuodesta 1438. Machu Picchun uudet ajoitukset viittaavat siihen, että hänen valtakautensa alkoi aiemmin. Valtakunta kaatui Atahualpan vangitsemisen Cajamarcassa vuonna 1532 ja viimeisen hallitsijan Túpac Amarun teloituksen vuonna 1572 välillä.

Kuva selittää, miksi Machu Picchu säilyi. Cuscossa espanjalaiset rakensivat kirkkonsa inkojen muurien päälle. Yksityistä tilaa laaksossa kaukana pääteistä ei tarvinnut kukaan, joten se sai jäädä ennalleen.

• 8. tammikuuta 1981: Peru perustaa Machu Picchun historiallisen pyhäkön, 32 592 ha.
• Joulukuu 1983: UNESCO lisää sen maailmanperintöluetteloon sekä kulttuurikohteena että luontokohteena.
• 7. heinäkuuta 2007: Lissabonissa Machu Picchusta tulee yksi maailman seitsemästä uudesta ihmeestä.

Yleinen virhe: seitsemällä uudella ihmeellä ei ole mitään tekemistä UNESCOn kanssa. Kyseessä oli yksityisen säätiön, New7Wondersin, järjestämä äänestys, josta UNESCO sanoutui selvästi irti. Todellinen suoja tulee vuoden 1983 maailmanperintöasemasta.

Faktoja, jotka pitävät

• Lähde, josta inkat johtivat veden, ruokkii kivilähteitä yhä.
• Ennätysvuosi oli 2019, jolloin kävijöitä oli 1 585 262. Vuonna 2026 sisään pääsee 4500 ihmistä päivässä, sesonkina 5600.
• Richarten ja Álvarezin perheet viljelivät inkojen penkereitä vielä vuonna 1911.
• Inkojen muurit ovat seisseet yli 500 vuotta kahden siirroksen välissä.

Myytit